Jokainen, joka haluaa olla arvostettu johtaja, kokee joskus itsevarmuuden ja itseluottamuksen puutetta. Epävarmuus on terve oire, sillä halusipa tai ei, johtaja edustaa organisaation arvoja ja johtaa omalla esimerkillään yhteistä työkulttuuria ja ilmapiiriä. Rima on hyvä pitää korkealla ja silti: On oltava reilu itselleen, jotta voi olla reilu muille. Tässä näkökulmia ja apuja, jotta suuret saappaat tuntuvat mukavammilta mahdollisimman pian:
1. Johtajaksi kasvaminen
Titteli ei tee kenestäkään johtajaa. Uusi johtaja ei ole ”valmis” aloittaessaan pestinsä. Sen sijaan uudelta johtajalta edellytetään motivaatiota ja tahtoa kehittyä muiden tuella. Taitojen kasvaessa johtajan ja johdettavien välinen luottamus syvenee. Onnistumisen kokemukset tuovat varmuutta ilmaisuun ja vuorovaikutukseen. Selkeä suunnan näyttäminen auttaa muita sitoutumaan tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen. Johtaja tietää kehittyvänsä, kun työt sujuvat, rakenteet ja prosessit saadaan entistä parempaan kuntoon ja jokainen tietää vastuunsa ja vapautensa rajat. Johtajan työhön kuuluu valtuuttaa toimimaan ja varmistaa ammattilaisille työrauha, jotta hän itse voi keskittyä omiin tehtäviinsä.
2. Itsetuntemus
Jokainen johtaja on erilainen. Itsetuntemus auttaa ymmärtämään omat ammatilliset tukipilarit ja kehityskohteet. On hyödyllistä tiedostaa mikä johtajan työssä motivoi ja mikä stressaa. On tärkeätä tunnistaa omat vuorovaikutus- ja käyttäytymistavat. Itselle tärkeimpien voimavaratekijöiden tunnistaminen auttaa jaksamaan. Itsensä tunteva johtaja tunnistaa vahvuutensa ja käyttää niitä, mutta suo muidenkin näyttää vahvuutensa. Hän tunnistaa ja tunnustaa heikkoutensa ja näyttää omalla esimerkillään, että virheistä oppii ja huonoja tapoja voi muuttaa. Johtajan nöyrä asenne ilmenee tavassa, jolla hän käyttää taitojaan ja valtaansa kaikkien yhteiseksi hyväksi. Itsensä hyvin tunteva ihminen kykenee johtamaan itseään ja on siksi hyvä myös muiden johtamisessa. – Itsetuntemuksen parantamiseksi on olemassa paljon apuvälineitä.
3. Tunnetaidot
Kenties kaikkein tärkein työelämätaito on kyky säädellä omia tunnereaktioita. Kun onnistuu omien tunnekuohujen johtamisessa, onnistuu helpommin muiden tunnekuohujen ymmärtämisessä ja rauhoittamisessa. Tunnetaidoilla tarkoitetaan mm. sitä, että sietää omia ja toisten epämiellyttäviä tunteita ilman, että joutuu niiden uhriksi. Tulokseton jänkkääminen ja haluttomuus törmäyttää erilaisia näkemyksiä ovat merkkejä siitä, että tunnetaidoissa on puutteita. Työyhteisön sisäinen luottamus murenee joka kerta, kun valtaa pitävä menettämää malttinsa ja seurauksena on ylilyönti. Ylilyönti voi ilmetä niin, että johtaja poistuu huoneesta ovet paukkuen, tiuskii, vetäytyy murjottamaan, muuttuu kylmäksi, loukkaantuu tai hyökkää. Omat triggeripisteet on syytä tuntea niin hyvin, ettei tule reagoineeksi hallitsemattomasti, kun joku osuu niihin tietämättään tai tarkoituksella. Tunnetaidot kehittyvät nopeimmin työyhteisössä, jossa on sovittu pelisäännöistä ja jossa arvostus, luottamus ja psykologinen turva ovat läsnä arjessa. – Tunnetaitojen vahvistamiseksi on olemassa paljon apuvälineitä.
4. Metakognitio eli kyky ajatella omia ajatuksia
Aivojen näkökulmasta on taloudellista kangistua kaavoihin, koska se säästää energiaa. Ajattelun ajattelua tarvitaan, jotta johtaja saa kiinni omat pinttyneet ajatuksensa: Mitä minä juuri nyt ajattelen? Miksi minä vastustan tätä mielipidettä? Millaiset oletukset estävät minua tarkastelemasta tätä ongelmaa laajasti ja löytämään uusia ratkaisuja? Mistä tämä epävarmuuden tunne johtuu? Mistä kenkä oikeasti puristaa? Miksi olen hiljaa, vaikka tehtäväni on tuoda lisäarvoa tähän kokoukseen? Miten tämä ajatus kannattaa kommunikoida, jotta tulen ymmärretyksi? Entä, jos tämä ajatus on pötyä? – Etenkin kovan paineen alla suuri osa ajatuksista on täyttä puppua! Ylikuormittunut mieli luo uhkakuvia, jotka eivät koskaan toteudu. Metakognition tärkeimpiä apuvälineitä ovat pysähtyminen, hengittäminen, tietoinen läsnäolo ja erilaiset keskittymisharjoitukset.
5. Havainnointi ja kuunteleminen
Pysähtyminen on kultaa. Johtajan on mahdotonta onnistua työssään, jollei hän havainnoi nykytilaa, edistymistä, prosessien toimivuutta, sitoutumisen tasoa, asennetta, osaamisen laatua jne. Jos rekrytoinneissa on onnistuttu, organisaatio on täynnä syväosaamista, näkemyksiä ja kokemuksia, joista ammentaa viisautta, kunhan pysähtyy kuuntelemaan. Johtajan ei kuulu osata tai tietää kaikkea! Tarvitaan herkkiä korvia, uteliaisuutta ja avaraa ajattelua, jotta oma luovuus ja rohkea ”entä jos” -ajattelu saadaan täyskäyttöön. – Moni harjaantumaton johtaja tuntee itsensä pieneksi konkarijohtajien joukossa, eikä avaa suutaan esim. hallituksen kokouksissa. Epävarmuuden tunne hellittää, kun valmistautuu jokaiseen kokoukseen huolellisesti ja miettii perustelut valmiiksi. Havainnointi ja kuunteleminen auttavat omaksumaan muiden kokemuksia ja näkemyksiä sekä luomaan yhteyden kokeneempiin hallituksen jäseniin. Tärkeintä on muistaa, että on mukana kokouksessa tuomassa lisäarvoa.
6. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen
Oman hyvinvoinnin vaalimiselle on raivattava tilaa. Ravitsemuksesta, levosta ja liikunnasta tinkiminen johtaa nopeasti sumuiseen ajatteluun ja alisuoriutumiseen. Myös jatkuva epämukavuusalueella pinnistely lisää ylikuormittumisen riskiä. Jokainen johtaja on omanlaisensa! Kaikki johtajat eivät esim. ole ulospäin suuntautuneita jutustelijoita. Jos uuden johtajan tehtävä on verkostoitua mahdollisimman nopeasti ja laajalti, kannattaa valita verkostoitumisstrategia, joka minimoi suorituspaineet. Kynnys madaltuu ja kuormitus vähenee, kun aloittaa sosiaalisista tilanteista, joissa tulee luontevasti juttuun uusien ihmisten kanssa. – Johtajan on vedettävä rajoja ja pidettävä huolta itsestään voidakseen olla hyvä johtaja. Samalla hän näyttää omalla esimerkillään, että jokaisen yksilön kokonaisvaltainen hyvinvointi on kaikkien yhteinen etu.
Lopuksi: Johtajan roolissa on tiedettävä, mihin keskittyä ja mihin suunnata energiansa. Johtajan työ vaatii aikaa ajatella. Entisen substanssiosaajan on kasvettava uuteen rooliinsa muiden työnteon mahdollistajana. Johtaja ei ole vastausautomaatti, ei kaikki tietävä, eikä kaikkien töitä tekevä kuormajuhta. Omannäköinen johtajuus löytyy kokemuksen, yritysten ja erehdysten kautta. Parasta on pysyä aitona. Pahinta olisi yrittää olla täydellinen, koska se tarkoittaisi, että täydellisyyttä odotettaisiin muiltakin.
Mitkä ovat sinun parhaat vinkkisi itsevarmuuden ja itseluottamuksen vahvistamiseksi vaativassa työroolissa? Ota rohkeasti yhteyttä, jos haluat jutella tilanteestasi. Autan työkseni johtajia yhdistämään tuloksenteon ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin.
040 195 5424 | pirkko@ingenious.fi
Kirjoittajasta
Pirkko Tavaila on bisnesviisas rinnalla kulkija, tiimityön kehittäjä ja menestyksekkään yrityskulttuurin edistäjä, jolla on vuosien kokemus kansainvälisessä ympäristössä toimivien johtajien, asiantuntijoiden ja tiimien valmentamisesta suomeksi ja englanniksi. Hänen erityisosaamistaan on hyvinvoinnin ja tuottavuuden yhdistäminen.
